kyrvähtää

Suomi

Verbi

kyrvähtää (53-F) (taivutus[luo])

1. (alatyyliä) epäonnistua mm. huolimattomuuden seurauksena, nuolaista ennen kuin tipahtaa

   Suunnitelmani palata taksilla kotiin kyrvähti kadotettuani humalassa lompakkoni.

Ääntäminen

• IPA: /ˈkyrʋæht̪æːˣ/
• tavutus: kyr‧väh‧tää

Liittyvät sanat

• kyrpä, epäonnistua

Johdokset

• substantiivit: kyrvähtäminen
• verbit: kyrväyttää

Aiheesta muualla

• kyrvähtää Kielitoimiston sanakirjassa