läimäysäänne
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
läimäysäänne
- (fonetiikka) konsonanttiäänne, jota äännettäessä kieli taakse taivutetusta asennosta ojentuessaan lyö nopeasti hammasvalliia
Etymologia muokkaa
yhdyssana sanoista läimäys ja äänne
Käännökset muokkaa
1. fonetiikka: konsonanttiäänne, jota äännettäessä kielen kärki lyö nopeasti hammasvalliin taka–etusuunnassa
|
Liittyvät sanat muokkaa
Alakäsitteet muokkaa
- IPA-symbolit:
- apikoretrofleksi ɽ
Lähteet muokkaa
- Kari Suomi & Juhani Toivanen & Riikka Ylitalo: Fonetiikan ja suomen äänneopin perusteet, s. 80. Helsinki: Gaudeamus, 2006. ISBN 951-662-975-X.