Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

napausäänne

  1. (fonetiikka) yksitäryinen konsonanttiäänne, jota äännettäessä kielen kärki lyö nopeasti hammasvalliin liikkuen ensin ylös, sitten alas

Etymologia muokkaa

yhdyssana sanoista napaus ja äänne

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Alakäsitteet muokkaa
  • IPA-symbolit:
    • alveolaarinen ɾ

Lähteet muokkaa

  • Kari Suomi & Juhani Toivanen & Riikka Ylitalo: Fonetiikan ja suomen äänneopin perusteet, s. 80. Helsinki: Gaudeamus, 2006. ISBN 951-662-975-X.