Suomi muokkaa

Verbi muokkaa

laitostua (52) (taivutus[luo])

  1. passivoitua laitoshoidon aikana niin, ettei kykene elämään itsenäisesti
    Asiakkaat laitostuvat, kun omatoimisuutta ei ole asumisessa riittävästi tarjolla.
    Ajan kanssa kalanviljelylaitoksiin turvaan otetut viljelykalat laitostuvat ja menettävät kyvyn sopeutua takaisin luontoon.

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈlɑi̯t̪osˌt̪uɑˣ/
  • tavutus: lai‧tos‧tu‧a

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa