laitostua (52) (taivutus[luo])

  1. passivoitua laitoshoidon aikana niin, ettei kykene elämään itsenäisesti
    Asiakkaat laitostuvat, kun omatoimisuutta ei ole asumisessa riittävästi tarjolla.
    Ajan kanssa kalanviljelylaitoksiin turvaan otetut viljelykalat laitostuvat ja menettävät kyvyn sopeutua takaisin luontoon.

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈlɑi̯t̪osˌt̪uɑˣ/
  • tavutus: lai‧tos‧tu‧a

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Johdokset
muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa