laitostuminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaalaitostuminen (38)
- teonnimi verbistä laitostua
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | laitostuminen | laitostumiset |
| genetiivi | laitostumisen | laitostumisten laitostumisien |
| partitiivi | laitostumista | laitostumisia |
| akkusatiivi | laitostuminen; laitostumisen |
laitostumiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | laitostumisessa | laitostumisissa |
| elatiivi | laitostumisesta | laitostumisista |
| illatiivi | laitostumiseen | laitostumisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | laitostumisella | laitostumisilla |
| ablatiivi | laitostumiselta | laitostumisilta |
| allatiivi | laitostumiselle | laitostumisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | laitostumisena (laitostumisna) |
laitostumisina |
| translatiivi | laitostumiseksi | laitostumisiksi |
| abessiivi | laitostumisetta | laitostumisitta |
| instruktiivi | – | laitostumisin |
| komitatiivi | – | laitostumisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | laitostumise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
laitostumis- | |