laukkoa

Suomi

Verbi

laukkoa (52) (taivutus[luo])

1. laukata

Etymologia

johdos substantiivista laukka (vahva vartalo laukk|a- + johdin -o- + verbintunnus -a)

Aiheesta muualla

• laukkoa Kielitoimiston sanakirjassa