lautapeli

Suomi

Lautapeli

Substantiivi

lautapeli

1. peli, jossa yl. kahdesta neljään pelaajaa saa siirrellä vuorokerroin pelinappuloita erityisellä pelilaudalla tiettyjen sääntöjen mukaan

Ääntäminen

• IPA: /ˈlɑu̯t̪ɑˌpeli/
• tavutus: lau‧ta‧pe‧li

Etymologia

yhdyssana sanoista lauta ja peli

Käännökset

1. pelilaudalla pelattava peli

englanti: board game ruotsi: brädspel saksa: Brettspiel n.

turkki: masa oyunu venäjä: настольная игра viro: lauamäng

Liittyvät sanat

• halmapeli
• tammipeli
• pelilauta
• pelinappula

Aiheesta muualla

• lautapeli Kielitoimiston sanakirjassa