Wikipedia
Katso artikkeli Peli Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.
 
Peli

Substantiivi

muokkaa

peli (5) (monikko pelit)

  1. ajanvietteeksi harjoitettava määrämuotoinen ja sääntöjen mukainen kilpailu tai leikki
  2. pelin pelaamiseen tarvittavat välineet, erityisesti myytynä tietyllä nimellä (esim. lautapelin lauta ja nappulat, tietokonepelin tallennusväline)
  3. (urheilu, ym) määrämittainen ottelu, jossa ratkaistaan voittaja

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈpeli/, [ˈpe̞li]
  • tavutus: pe‧li

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi peli pelit
genetiivi pelin pelien
(pelein)
partitiivi peliä pelejä
akkusatiivi peli;
pelin
pelit
sisäpaikallissijat
inessiivi pelissä peleissä
elatiivi pelistä peleistä
illatiivi peliin peleihin
ulkopaikallissijat
adessiivi pelillä peleillä
ablatiivi peliltä peleiltä
allatiivi pelille peleille
muut sijamuodot
essiivi pelinä peleinä
translatiivi peliksi peleiksi
abessiivi pelittä peleittä
instruktiivi pelein
komitatiivi peleine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo peli-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Johdokset
muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

aikapeli, ajanvietepeli, ajopeli, alivoimapeli, alkupeli, ankkuripeli, arpapeli, avopeli, fortunapeli, heittopeli, hyökkäyspeli, jaksopeli, jalkapallopeli, jalkapeli, joukkuepeli, jälkipeli, jääkiekkopeli, kaksinpeli, karsintapeli, katkaisupeli, keilapeli, kellopeli, keräilykorttipeli, keskipeli, ketjupeli, kirppupeli, konsolipeli, kontaktipeli, koronapeli, korttipeli, kuulapeli, käsipeli, lautapeli, leikkipeli, lekkeripeli, loppupeli, lyöntipeli, mailapeli, menopeli, merkkipeli, mobiilipeli, muistipeli, myllypeli, narrinpeli, nelinpeli, noppapeli, onnenpeli, oppimispeli, pakkopeli, palapeli, pallopeli, passipeli, peliaika, pelialusta, peliasu, peliautomaatti, pelierä, pelihalli, peliharjoitus, pelihelvetti, pelihetki, pelihimo, pelihullu, pelihuone, pelihuoneisto, pelihuumori, pelihäviö, peli-ilta, pelijakso, pelijärjestys, pelikatko, pelikausi, pelikeila, pelikello, pelikenttä, pelikerho, pelikielto, pelikierros, pelikiihko, pelikirjuri, pelikone, pelikonsoli, pelikortti, pelikorttivero, pelikuula, pelikäsine, pelilauta, peliluola, pelimanni, pelimenetelmä, pelimerkki, pelimies, pelimoduuli, pelimoottori, pelimoraali, pelimuoto, pelimuunnelma, pelinappula, pelinarkomaani, pelinavaus, pelinjohtaja, pelinoppa, pelintekijä, peliohjain, peliohje, peliosake, peliote, pelipaita, pelipallo, pelipankki, pelipanos, pelipöytä, pelipöytäkirja, peliraha, pelisali, peliseura, pelisilmä, pelisääntö, pelitaito, pelitaktiikka, pelitalo, pelitapa, pelitappio, pelitaso, peliteltta, peliteoria, pelitilanne, pelitoveri, pelituomari, pelityyli, pelivara, pelivaruste, pelivelka, pelivimma, pelivirhe, pelivoitto, peliväline, pelivärkki, peliväylä, peliyhtiö, peliäly, pesäpallopeli, pikapeli, playoff-peli, presidenttipeli, pudotuspeli, puoluepeli, puolustuspeli, puzzlepeli, pääpeli, rahapeli, reikäpeli, roolipeli, šakkipeli, sarjapeli, seikkailupeli, sekuntipeli, seurapeli, silmäpeli, simultaanipeli, sisäpeli, soittopeli, sokkopeli, sopupeli, sotapeli, strategiapeli, syöttöpeli, taistelupeli, taklauspeli, taktiikapeli, tammipeli, tasapeli, tasohyppelypeli, taustapeli, teerenpeli, tietokonepeli, tuomaripeli, tuuripeli, uhkapeli, valtapeli, vastapeli, verkkopeli, videopeli, voittopeli, yhteispeli, yksinpeli, ylivoimapeli, älypeli

Idiomit

muokkaa
  • pelin henki
    1. tilanteessa vallitsevat lainalaisuudet
      Ensimmäisessä työpaikassani pelin henki oli ”tulos tai ulos”.

Aiheesta muualla

muokkaa
  • peli Kielitoimiston sanakirjassa
  • Artikkeli 1176 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa

Espanja

muokkaa

Substantiivi

muokkaa

peli f. (monikko pelis)

  1. (slangia) leffa