Hollanti

muokkaa

Substantiivi

muokkaa

spel n. (monikko spelen tai spellen)

  1. peli

spel

  1. (taivutusmuoto) verbistä spellen

Ruotsi

muokkaa

Substantiivi

muokkaa

spel n. (5) (yks. määr. spelet[luo], mon. epämäär. spel, mon. määr. spelen[luo])

  1. peli
  2. (musiikki) soittaminen, soitto; soitin (huuliharppu, haitari, kellopeli)
    munspel, dragspel, klockspel
  3. (kirjallisuustiede) näytelmä; näytteleminen, tulkinta
  4. (eläintiede, etologia) soidin
  5. (tekniikka) välys, pelivara
  6. (tekniikka) vinssi, vintturi, nostolaite, vetolaite

Liittyvät sanat

muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa