voittopeli

Suomi

Substantiivi

voittopeli

1. (urheilu) voitettu ottelu; voittoon johtava pelaaminen

   Edustusjoukkue päätti kautensa voittopeliin.

   Antti Niemelle historiallinen voittopeli NHL:ssä. (Yle.fi)

Ääntäminen

• IPA: /ˈʋoi̯t̪ːoˌpeli/
• tavutus: voit‧to‧pe‧li

Etymologia

• yhdyssana sanoista voitto ja peli

Aiheesta muualla

• voittopeli Kielitoimiston sanakirjassa