leipävilja

Suomi

Substantiivi

leipävilja

1. viljalajit, jotka jyvien sisältämän sitkoaineen ansiosta soveltuvat käytettäväksi leivän valmistukseen

Ääntäminen

• IPA: /ˈlei̯pæˌʋiljɑ/
• tavutus: lei‧pä‧vil‧ja

Etymologia

yhdyssana sanoista leipä ja vilja

Aiheesta muualla

• leipävilja Kielitoimiston sanakirjassa