vilja
Katso myös: Vilja, viljâ |
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
vilja (9)
- ryhmä siemenkasveihin kuuluvia heinäkasveja, joiden siemeniä eli jyviä käytetään ravinnoksi
- Vehnä, ruis, kaura ja ohra ovat viljoja. Näistä ohra on vanhin viljalaji.
- (ainesana) näiden kasvien siemet, jotka korjataan talteen ja käytetään ravinnoksi
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈʋiljɑ/
- tavutus: vil‧ja
Taivutus muokkaa
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | vilja | viljat |
genetiivi | viljan | viljojen (viljain) |
partitiivi | viljaa | viljoja |
akkusatiivi | vilja; viljan |
viljat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | viljassa | viljoissa |
elatiivi | viljasta | viljoista |
illatiivi | viljaan | viljoihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | viljalla | viljoilla |
ablatiivi | viljalta | viljoilta |
allatiivi | viljalle | viljoille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | viljana | viljoina |
translatiivi | viljaksi | viljoiksi |
abessiivi | viljatta | viljoitta |
instruktiivi | – | viljoin |
komitatiivi | – | viljoine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | vilja- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Käännökset muokkaa
Liittyvät sanat muokkaa
durra, hirssi, jyvä, kaura, ohra, ruis, kvinoa, tähkä, vehnä, viljavalta, viljavaltainen, viljavuus, viljelmä, viljely, viljelyala, viljely, viljelys
Johdokset muokkaa
Yhdyssanat muokkaa
jumalanvilja, kevätvilja, korsivilja, leipävilja, palkovilja, peltovilja, siemenvilja, syysvilja, toukovilja, tuontivilja, uutisvilja, vilja-aitta, vilja-arvoyksikkö, vilja-auma, viljaelevaattori, viljahehto, viljajaloste, viljakaskas, viljakasvi, viljakauppa, viljakirva, viljalaari, viljalaiho, viljalaiva, viljalaji, viljalajike, viljaluste, viljalyhde, viljamakasiini, viljamitta, viljamylly, viljankorjuu, viljankuivaamo, viljankuivaus, viljankuivuri, viljankylvö, viljanleikkuu, viljanolki, viljanoras, viljanpuinti, viljansiemen, viljantuonti, viljantähkä, viljanvienti, viljanviljely, viljanäyte, viljaomavaraisuus, viljapelto, viljaraja, viljaripsiäinen, viljasato, viljaseppä, viljaseula, viljasiilo, viljasuppilo, viljasäiliö, viljasäkki, viljatila, viljatuote, viljavaaka, viljavainio, viljavalmiste, viljavarasto, viljaviina, viljavuori, viljavuosi, viljayksikkö, viljaylijäämä
Aiheesta muualla muokkaa
- vilja Kielitoimiston sanakirjassa
Islanti muokkaa
Verbi muokkaa
vilja
Ruotsi muokkaa
Substantiivi muokkaa
vilja yl. (1) (yks. määr. viljan [luo], mon. epämäär. viljor [luo], mon. määr. viljorna [luo])
Verbi muokkaa
vilja (epäsäännöllinen)
Taivutus muokkaa
Taivutus – vilja | ||
---|---|---|
Persoonamuodot | ||
muoto | aktiivi | passiivi |
preesens | vill | – |
imperfekti | ville | – |
supiini | velat | – |
imperatiivi | (vill) | – |
- Nominaalimuodot
- aktiivin infinitiivi: vilja
- passiivin infinitiivi: –
- aktiivin part. prees: –
- passiivin part. prees: –
- part. perf.: –
Aiheesta muualla muokkaa
- vilja Svenska Akademiens ordbokissa SAOBissa (ruotsiksi)
Viro muokkaa
Substantiivi muokkaa
vilja
- (taivutusmuoto) Sanan vili yksikön genetiivi, partitiivi ja aditiivi [lyhyt illatiivi].
Aiheesta muualla muokkaa
- vilja sanastossa [PSV] Eesti keele põhisõnavara sõnastik (viroksi)