jyvä

Katso myös: jyva

Suomi

Substantiivi

jyvä (10)

1. (kasvitiede) heinäkasvin pähkylämäinen hedelmä, joka sisältää yhden siemenen

   Viljanjyviä käytetään ravinnoksi.

2. ampuma-aseen piipun päällä oleva etutähtäin

Ääntäminen

• IPA: /ˈjyʋæ/
• tavutus: jy‧vä

Etymologia

vanha indoeurooppalainen laina

Käännökset

1. hedelmä

englanti: caryopsis, grain norja: korn ranska: grain m., pépin m. ruotsi: korn

saksa: Korn n. venäjä: крупинка viro: tera

2. tähtäin

englanti: bead ruotsi: korn saksa: Korn n.

venäjä: мушка viro: kirp

Liittyvät sanat

• jauho, ryyni, suurimo
• lese, ruumen, vihne, vilja

Johdokset

• adjektiivit: jyväinen, jyväisä, jyvällinen
• adverbit: jyvällä
• substantiivit: jyväisyys, jyvänen, jyväsin
• verbit: jyvittää

Yhdyssanat

hiekanjyvä, hiekkajyvä, jyväaitta, jyväjemmari, jyväkappa, jyväkuoppa, jyväkuorma, jyväkuurna, jyväkärsäkäs, jyvälaari, jyväluku, jyvämakasiini, jyvämato, jyvämies, jyvämitta, jyvänjalka, jyväpalkka, jyväsato, kahujyvä, kauranjyvä, kultajyvä, maissinjyvä, nisunjyvä, ohranjyvä, riisinjyvä, rukiinjyvä, siemenjyvä, sirkunjyvä, tasajyvä, tiedonjyvä, torajyvä, vehnänjyvä, viljanjyvä

Idiomit

• erottaa ~t akanoista erotella hyvät huonoista
• päästä ~lle jostakin jk asia valkenee jklle
• saada ~lle saada tähtäimeen

Aiheesta muualla

• jyvä Kielitoimiston sanakirjassa
• jyvä Tieteen termipankissa
• jyvä Suomen kielen vanhimman sanaston etymologisessa verkkosanakirjassa