Tähkän kaaviokuva

Substantiivi

muokkaa

tähkä (10)

  1. (kasvitiede) pitkälapakkoinen kukinto
    Pajujen tähkiä kutsutaan pajunkissoiksi.
    Viljakasvien tähkät kehittyvät hedelmöityttyään jyviä kantaviksi tähkäpäiksi.
  2. tähkien (Whitfieldia) suvun kasvi

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈt̪æhkæ/
  • tavutus: täh‧kä

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi tähkä tähkät
genetiivi tähkän tähkien
(tähkäin)
partitiivi tähkää tähkiä
akkusatiivi tähkä;
tähkän
tähkät
sisäpaikallissijat
inessiivi tähkässä tähkissä
elatiivi tähkästä tähkistä
illatiivi tähkään tähkiin
ulkopaikallissijat
adessiivi tähkällä tähkillä
ablatiivi tähkältä tähkiltä
allatiivi tähkälle tähkille
muut sijamuodot
essiivi tähkänä tähkinä
translatiivi tähkäksi tähkiksi
abessiivi tähkättä tähkittä
instruktiivi tähkin
komitatiivi tähkine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo tähkä-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Johdokset
muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

emitähkä, hedetähkä, latvatähkä, maissintähkä, ohrantähkä, punatähkä, tähkäidäntä, tähkäjauho, tähkälahna, tähkälapakko, tähkälaventeli, tähkälude, tähkäpää, tähkäsääski, tähkä-ärviä, valkotähkä

Aiheesta muualla

muokkaa