spike

Englanti

Substantiivi

spike (monikko spikes)

1. piikki
2. (kasvitiede) tähkä

Liittyvät sanat

Johdokset

• spiky

Synonyymit

• 2) ear

Alakäsitteet

• 2) spikelet

Verbi

Taivutus
ind. prees. y. 3. p.	spikes
part. prees.	spiking
imp. & part. perf.	spiked

spike

1. lävistää, kiinnittää piikillä t. pitkillä nauloilla, panna piikkiin tmv.
2. (journalismi) kieltäytyä julkaisemasta, hylätä
3. lisääntyä terävästi, ilmetä piikkinä käyrässä
4. (arkikieltä) terästää (juomaa tms.)