Substantiivi

muokkaa

viljelys (39)[1]

  1. viljelty yhtenäinen maa-alue kasveineen
    Kiertelimme katselemassa viljelyksiä.

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈʋiljelys/
  • tavutus: vil‧je‧lys

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi viljelys viljelykset
genetiivi viljelyksen viljelysten
viljelyksien
partitiivi viljelystä viljelyksiä
akkusatiivi viljelys;
viljelyksen
viljelykset
sisäpaikallissijat
inessiivi viljelyksessä viljelyksissä
elatiivi viljelyksestä viljelyksistä
illatiivi viljelykseen viljelyksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi viljelyksellä viljelyksillä
ablatiivi viljelykseltä viljelyksiltä
allatiivi viljelykselle viljelyksille
muut sijamuodot
essiivi viljelyksenä viljelyksinä
translatiivi viljelykseksi viljelyksiksi
abessiivi viljelyksettä viljelyksittä
instruktiivi viljelyksin
komitatiivi viljelyksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo viljelykse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
viljelys-

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

hedelmäviljelys, kasteluviljelys, mansikkaviljelys, nurmiviljelys, perunaviljelys, pirttiviljelys, tupakkaviljelys, viiniviljelys, viljelysalue, viljelyslaidun, viljelysmaa, viljelyspalsta, viljelyspinta-ala, viljelystie

Aiheesta muualla

muokkaa

Viitteet

muokkaa
  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 39