Suomi muokkaa

Verbi muokkaa

loiskuttaa (53-C) (taivutus[luo])

  1. saada loiskumaan
    Tytöt juoksivat koko matkan ja loiskuttivat puolet maidosta polulle.

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈloi̯skut̪ːɑːˣ/
  • tavutus: lois‧kut‧taa

Etymologia muokkaa

kausatiivijohdos sanasta loiskua (loisku- + -tta- + -a)[1]

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa

Viitteet muokkaa

  1. Ison suomen kieliopin verkkoversio: § 320 ttA-verbien rakenne ja merkitys. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.