luhtitalo

Suomi

Substantiivi

luhtitalo (1)

1. kerrostalo, jonka huoneistojen ulko-ovet on sijoitettu porraskäytävän sijasta lämmittämättömille, mutta tavallisesti lasitetuille luhtiparville, pohjakerroksessa luhtikäytävään tai joskus myös johtamaan suoraan pihalle tai kadulle. Rakennusta, jonka luhtiparvet sijaitsevat ulkoseinän sijasta kokonaan sisätiloissa, ei yleensä pidetä varsinainena luhtitalona, vaan paremminkin rakenteellisesti erikoisena tavallisena kerrostalona

Ääntäminen

• IPA: /ˈluht̪iˌt̪ɑlo/
• tavutus: luh‧ti‧ta‧lo

Etymologia

• yhdyssana sanoista luhti ja talo

Käännökset

1. kerrostalo, jonka huoneistoihin kulku tapahtuu luhtiparvien kautta

ruotsi: loftgångshus

Aiheesta muualla

• luhtitalo Kielitoimiston sanakirjassa