Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

luhti (5-F)

  1. kaksikerroksen ulkorakennuksen, aitan, luhtisolalla varustettu, yksi- t. useampihuoneinen yläkerros; tällaisessa yläkerroksessa oleva vaatevarasto t. nuorten naisten nukkumapaikka

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈluht̪i/
  • tavutus: luh‧ti

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi luhti luhdit
genetiivi luhdin luhtien
(luhtein)
partitiivi luhtia luhteja
akkusatiivi luhti;
luhdin
luhdit
sisäpaikallissijat
inessiivi luhdissa luhdeissa
elatiivi luhdista luhdeista
illatiivi luhtiin luhteihin
ulkopaikallissijat
adessiivi luhdilla luhdeilla
ablatiivi luhdilta luhdeilta
allatiivi luhdille luhdeille
muut sijamuodot
essiivi luhtina luhteina
translatiivi luhdiksi luhdeiksi
abessiivi luhditta luhdeitta
instruktiivi luhdein
komitatiivi luhteine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo luhdi-
vahva vartalo luhti-
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Yhdyssanat muokkaa

aitanluhti, heinäluhti, luhtiaitta, luhtikäytävä, luhtirakennus, luhtisola, luhtitalo, naistenluhti, renkienluhti, tallinluhti, vaateluhti

Aiheesta muualla muokkaa

  • luhti Kielitoimiston sanakirjassa