luottotappio

Suomi

Substantiivi

luottotappio

1. (liiketaloustiede) myönnetty luotto, joka on määritelty sellaiseksi, että velallinen ei pysty maksamaan sitä takaisin

   Rahoituslaitosten luottotappiot nousivat lamavuosina ennätysmäisiksi.

   Pankit lainaavat rahaa varovaisesti, jotta välttäisivät luottotappioita.

Ääntäminen

• IPA: /ˈluo̯t̪ːoˌt̪ɑpːio/
• tavutus: luot‧to‧tap‧pi‧o

Etymologia

yhdyssana sanoista luotto ja tappio

Liittyvät sanat

• alaskirjata
• alaskirjaus

Aiheesta muualla

• luottotappio Kielitoimiston sanakirjassa