luotto
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaa- myönnetty laina; lainanantajan saaminen
- Hakija saa luoton ilman vakuuksia tai takaajia.
- (arkikieltä) luottamus
- Luotto on kova.
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈluo̯t̪ːo/
- tavutus: luot‧to
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | luotto | luotot |
| genetiivi | luoton | luottojen |
| partitiivi | luottoa | luottoja |
| akkusatiivi | luotto; luoton |
luotot |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | luotossa | luotoissa |
| elatiivi | luotosta | luotoista |
| illatiivi | luottoon | luottoihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | luotolla | luotoilla |
| ablatiivi | luotolta | luotoilta |
| allatiivi | luotolle | luotoille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | luottona | luottoina |
| translatiivi | luotoksi | luotoiksi |
| abessiivi | luototta | luotoitta |
| instruktiivi | – | luotoin |
| komitatiivi | – | luottoine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | luoto- | |
| vahva vartalo | luotto- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
muokkaajohdos verbistä luottaa (luott- + -o)
Käännökset
muokkaaLiittyvät sanat
muokkaaJohdokset
muokkaa- adjektiivit: luotollinen
- verbit: luotottaa
Yhdyssanat
muokkaaasuntoluotto, blankoluotto, henkilöluotto, kehitysluotto, kiinnitysluotto, kiinteistöluotto, korttiluotto, kulutusluotto, luotonantaja, luotontarve, luottoehto, luottohana, luottokauppa, luottokelpoisuus, luottokelvottomuus, luottokortti, luottolaitos, luottoluokitus, luottomies, luottoraja, luottoriski, luottotappio, luottotili, luottovanki, luottovaraus, osamaksuluotto, päiväluotto, rahaluotto, tavaraluotto, toimitusluotto, valuuttaluotto, vientiluotto
Aiheesta muualla
muokkaaViitteet
muokkaa- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 1-C