lupakirja

Suomi

Substantiivi

lupakirja

1. ilma-aluksen ohjaamiseen oikeuttava lupa, lentolupakirja

   lento-oppilaan lupakirja, liikennelentäjän lupakirja, ansiolentäjän lupakirja, yksityislentäjän lupakirja

Ääntäminen

• IPA: /ˈlupɑˌkirjɑ/
• tavutus: lu‧pa‧kir‧ja

Etymologia

• yhdyssana sanoista lupa ja kirja

Aiheesta muualla

• lupakirja Kielitoimiston sanakirjassa