mäkinen

Katso myös: Mäkinen

Suomi

Adjektiivi

mäkinen (38) (komparatiivi mäkisempi, superlatiivi mäkisin) (taivutus[luo])

1. mäkiä sisältävä; pinnanmuodoiltaan mäkinen

   Maasto oli siellä kovin mäkinen.

Ääntäminen

• IPA: /ˈmækinen/, [ˈmæk̟iˌne̞n]

• tavutus: mä‧ki‧nen

Etymologia

mäki + -nen

Käännökset

1. mäkiä sisältävä; pinnanmuodoiltaan mäkinen

englanti: hilly, mountaneous

venäjä: гористый, холмистый

Liittyvät sanat

Johdokset

• substantiivit: mäkisyys

Aiheesta muualla

• mäkinen Kielitoimiston sanakirjassa