mäki
 |
SuomiMuokkaa
SubstantiiviMuokkaa
- ympäristöönsä nähden selkeästi koholla oleva maastonkohta
- Mäen päältä näkee hyvin järven yli.
- rinne, ylämäki tai alamäki.
- Auta miestä mäessä, älä mäen alla.
ÄäntäminenMuokkaa
- IPA: [ˈmæk̟i]
TaivutusMuokkaa
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | mäki | mäet |
| genetiivi | mäen | mäkien |
| partitiivi | mäkeä | mäkiä |
| akkusatiivi | mäki; mäen |
mäet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | mäessä | mäissä |
| elatiivi | mäestä | mäistä |
| illatiivi | mäkeen | mäkiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | mäellä | mäillä |
| ablatiivi | mäeltä | mäiltä |
| allatiivi | mäelle | mäille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | mäkenä | mäkinä |
| translatiivi | mäeksi | mäiksi |
| abessiivi | mäettä | mäittä |
| instruktiivi | – | mäin |
| komitatiivi | – | mäkine- + omistusliite |
EtymologiaMuokkaa
Sanan alkuperä on epäselvä. Sen on arveltu olevan jäänne jostakin varhaisemmasta nykyisen Suomen alueella puhutusta kielestä.[1]tarkenna
KäännöksetMuokkaa
2. rinne
|
Ks. rinne |
Liittyvät sanatMuokkaa
JohdoksetMuokkaa
- adjektiivit: mäkinen
YhdyssanatMuokkaa
alamäki, hyppyrimäki, joukkuemäki, jätemäki, kelkkamäki, käpälämäki, laskiaismäki, lentomäki, liukumäki, muovimäki, mutkamäki, myötämäki, mäenlasku, mäennousu, mäennyppylä, mäenrinne, mäentöyräs, mäkiauto, mäkiennätys, mäkikilpailu, mäkikotka, mäkikuisma, mäkilähtö, mäkimaa, mäkimaasto, mäkimaisema, mäkimeirami, mäkimies, mäkipää, mäkistartti, mäkitervakko, mäkitupa, mäkitörmä, mäkivieru, mäkiviikko, normaalimäki, peffamäki, pikkumäki, pulkkamäki, pyllymäki, suurmäki, täyttömäki, vastamäki, vauhtimäki, viinamäki, ylämäki
Aiheesta muuallaMuokkaa
- mäki Kielitoimiston sanakirjassa
ViitteetMuokkaa
- ↑ Lari Kotilainen: Kielen elämä. Suomen kieli eilisestä huomiseen, s. 21. Helsinki: Siltala, 2016. ISBN 978-952-234-367-3.