Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

nyppylä (12)[1]

  1. mäen tai vuoren huippu
    Emme päässeet aivan vuoren nyppylälle.
  2. ihossa oleva kohouma, epäkohta

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈnypːylæ/
  • tavutus: nyp‧py‧lä

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi nyppylä nyppylät
genetiivi nyppylän nyppylöiden
nyppylöitten
(nyppyläin)
partitiivi nyppylää nyppylöitä
akkusatiivi nyppylä;
nyppylän
nyppylät
sisäpaikallissijat
inessiivi nyppylässä nyppylöissä
elatiivi nyppylästä nyppylöistä
illatiivi nyppylään nyppylöihin
ulkopaikallissijat
adessiivi nyppylällä nyppylöillä
ablatiivi nyppylältä nyppylöiltä
allatiivi nyppylälle nyppylöille
muut sijamuodot
essiivi nyppylänä nyppylöinä
translatiivi nyppyläksi nyppylöiksi
abessiivi nyppylättä nyppylöittä
instruktiivi nyppylöin
komitatiivi nyppylöine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo nyppylä-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Liittyvät sanat muokkaa

Yhdyssanat muokkaa

mäennyppylä

Aiheesta muualla muokkaa

Viitteet muokkaa

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 12