Suomi muokkaa

Verbi muokkaa

maatua (52-F) (taivutus[luo])

  1. (orgaanisesta aineksesta) hajota luonnon biologisten, kemiallisten ja fysikaalisten prosessien tuloksena

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈmɑːt̪uɑˣ/
  • tavutus: maa‧tu‧a

Etymologia muokkaa

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Synonyymit muokkaa
Johdokset muokkaa
  • substantiivit: maatuma
  • verbit: maaduttaa

Aiheesta muualla muokkaa

  • maatua Kielitoimiston sanakirjassa