SuomiMuokkaa

VerbiMuokkaa

mahtaa (56-F) (taivutus)

  1. taitaa, voida
    Minkä minä sille mahdan?
    Eihän sille mitään mahda, jos kaikki eivät ole tyytyväisiä lopputulokseen.
  2. arvelua ilmaisemassa
    Mahtaakohan hän itsekään tietää sitä?
    Hänellä mahtaa olla paljon omaisuutta.

ÄäntäminenMuokkaa

  • IPA: /ˈmɑht̪ɑːˣ/
  • tavutus: mah‧taa

Liittyvät sanatMuokkaa

JohdoksetMuokkaa

Aiheesta muuallaMuokkaa

  • mahtaa Kielitoimiston sanakirjassa