mielivalta

Suomi

Substantiivi

mielivalta

1. mielivaltainen, tapauskohtaisesti sovellettava kirjoitettuihin sääntöihin tai lakeihin perustumaton vallankäyttö

   viranomaisten ja poliisin mielivalta

   vallitsee hallinnon mielivalta

Ääntäminen

• IPA: /ˈmie̯liˌʋɑlt̪ɑ/
• tavutus: mie‧li‧val‧ta

Etymologia

• yhdyssana sanoista mieli ja valta

Käännökset

1. kirjoitettuihin sääntöihin tai lakeihin perustumaton vallankäyttö

viro: meelevald

Liittyvät sanat

• mielivaltainen, mielivaltaisuus

Aiheesta muualla

• mielivalta Kielitoimiston sanakirjassa