mig

Islanti

Pronomini

mig

1. (persoonapronomini, taivutusmuoto) akkusatiivimuoto sanasta ég

Kroatia

Substantiivi

mȋg m.  (monikko mȉgovi)

1. silmänisku
2. (kuvaannollisesti) vihje

Ääntäminen

• IPA: /mîːg/
• tavutus: mig

Taivutus

	yksikkö	monikko
nominatiivi	mig	migovi
genetiivi	miga	migova
datiivi-lokatiivi	migu	migovima
akkusatiivi	mig	migove
vokatiivi	migu	migovi
instrumentaali	migom	migovima

Liittyvät sanat

• mignuti

Aiheesta muualla

• mȋg Hrvatski jezični portal

Ruotsi

Pronomini

mig

1. (persoonapronomini) objektimuoto sanasta jag; minut, minua; minulle

   Kan du lära mig att jonglera?

   Voitko opettaa minua jongleeraamaan?

2. (refleksiivinen) itseni, itseäni

   Jag skar mig på kniven.

   Loukkasin itseni veitsellä.

Tanska

Pronomini

mig

1. (persoonapronomini) objektimuoto sanasta jeg; minut, minua
2. (persoonapronomini) epäsuora objektimuoto sanasta jeg; minulle
3. (persoonapronomini) preposition kanssa käytettävä objektimuoto sanasta jeg; minun ... -ni, minua
4. (refleksiivinen) itseni, itseäni