miinakenttä

Suomi

Substantiivi

miinakenttä (10-C)

1. alue, joka on miinoitettu miinoilla, miinoitus

Ääntäminen

• IPA: /ˈmiːnɑˌkent̪ːæ/
• tavutus: mii‧na‧kent‧tä

Etymologia

yhdyssana sanoista miina ja kenttä

Käännökset

1. alue, joka on miinoitettu miinoilla

englanti: minefield italia: campo minato m.

japani: 地雷原

Aiheesta muualla

• miinakenttä Kielitoimiston sanakirjassa