muikea

Suomi

Adjektiivi

muikea (15) (komparatiivi muikeampi, superlatiivi muikein) (taivutus[luo])

1. kuvaannollisesti imelä (ilmeestä, hymystä tms.)
2. hapan, kirpeä (mausta)

Ääntäminen

• IPA: /ˈmui̯keɑ/
• tavutus: mui‧ke‧a

Liittyvät sanat

• muikistella
• muikku (interjektio)

Johdokset

• adverbit: muikeasti

Aiheesta muualla

• muikea Kielitoimiston sanakirjassa