musiikkipuhelin

Suomi

Substantiivi

musiikkipuhelin

1. noin vuosina 2008-2010 suosittuja matkapuhelimia, joissa on riittävästi muistia ja jotka kykenevät toistamaan yleisiä äänitiedostoja; matkapuhelin, jolle voi tallentaa musiikkia kuunneltavaksi; usein myös matkapuhelin, jossa on erityiset musiikkisivunäppäimet

   Musiikkipuhelimia on jo enemmän kuin mp3-soittimia, koska lähes kaikilla uusilla kännyköillä voi kuunnella ja tallentaa musiikkia. (yle.fi, 2009)

   15-29-vuotiailla musiikkipuhelin on liki 80 prosentilla. (yle.fi, 2010)

Etymologia

yhdyssana sanoista musiikki ja puhelin

Käännökset

1. matkapuhelin, jossa on riittävästi muistia ja joka kykenee toistamaan yleisiä äänitiedostoja

englanti: music phone

Liittyvät sanat

• MP3-soitin
• älypuhelin