n
![]() |
Kansainvälinen muokkaa
edellinen m |
---|
n |
seuraava o |
Unicode-merkki:
n
- Koodipaikka: U+006e
- Nimi: LATIN SMALL LETTER N
Aakkonen muokkaa
n (iso kirjain N)
- latinalaisen aakkoston kirjain, suomen aakkostossa 14.
- (IPA) (soinnillinen) alveolaarinen nasaali
Ääntäminen muokkaa
[2] IPA:
Liittyvät sanat muokkaa
Vieruskäsitteet muokkaa
- [2] IPA: n̥ (soinniton vastine)
Lyhenne muokkaa
n
- etuliitettä nano- vastaava lyhenne, miljardisosa
- (tilastotiede) tilastoyksiköiden lukumäärä, otoskoko
Suomi muokkaa
Aakkonen muokkaa
- pieni kirjain, aakkosten 14. kirjain
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /n/
Äännetään yleensä [n], mutta [t̪]:n edellä dentaalisena [n̪].[1]
Yhteyksissä -nk- ja -ng- äännetään soinnillisena velaarisena nasaalina.[2]
Joskus -gn- ääntyy [ŋn] ja -np- [mp].
Erikseen lausuttuna muokkaa
- ”än” tai joskus yksinään ”ännä”
- IPA: /æn/ tai /ænːæ/
- SUT: [än]
Katso myös muokkaa
Japani muokkaa
Latinisointi muokkaa
n
Pohjoissaame muokkaa
Aakkonen muokkaa
n (iso kirjain N)
- pienaakkonen, aakkosten 17. kirjain
Katso myös muokkaa
- Pohjoissaamen kielen aakkoset: A a, Á á, B b, C c, Č č, D d, Ð đ, E e, F f, G g, H h, I i, J j, K k, L l, M m, N n, Ŋ ŋ, O o, P p, Q q, R r, S s, Š š, T t, Ŧ ŧ, U u, V v, W w, X x, Y y, Z z, Ž ž, Ä ä, Ö ö, Å å
Viitteet muokkaa
- ↑ Kari Suomi & Juhani Toivanen & Riikka Ylitalo: Fonetiikan ja suomen äänneopin perusteet, s. 164. Helsinki: Gaudeamus, 2006. ISBN 951-662-975-X.
- ↑ Karlsson, Fred: Suomen peruskielioppi, s. 25, 27. 4. laajennettu ja uudistettu painos. Helsinki: Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2009. ISBN 978-952-222-097-4.