Katso myös: V, V3, v., ʋ, ,

Kansainvälinen muokkaa

edellinen u
v
seuraava w
Unicode-merkki:

v

  • Koodipaikka: U+0076
  • Nimi: LATIN SMALL LETTER V

Aakkonen muokkaa

v (iso kirjain V)

  1. latinalaisen aakkoston kirjain, suomen aakkostossa 22.
  2. (IPA) soinniton labiodentaalinen frikatiivi

Ääntäminen muokkaa

[2] IPA:

Huomautukset muokkaa

  • [2] IPA: Yhdennäköisyydestään huolimatta merkki ei vastaa suomen v-kirjaimen ääntämistä. Suomen v:tä vastaavaa äännettä merkitään IPAssa merkillä ʋ.

Liittyvät sanat muokkaa

Vieruskäsitteet muokkaa
  • [2] IPA: f (soinniton vastine)

Lyhenne muokkaa

v

  1. (SI-järjestelmä) vauhti, nopeus

Etymologia muokkaa

latinan velocitas 'nopeus'

Suomi muokkaa

Aakkonen muokkaa

v (vee) (iso kirjain V)

  1. pieni kirjain, aakkosten 22. kirjain

Ääntäminen muokkaa

Äännetään yleensä soinnillisena labiodentaalisena approksimanttina [ʋ]. [u]-loppuisen diftongin jäljessä [w] (esim. sanassa sauva).[1]

Erikseen lausuttuna muokkaa
  • ”vee”
  • IPA: /ʋeː/

Huomautukset muokkaa

  • Konsonantti w on ääntämykseltään sama kuin v; sitä käytetään vierassanoissa ja vanhassa suomen kielessä, joskus myös tyylikeinona esimerkiksi sanassa vanhawanha, ei kuitenkaan asiatyylissä.

Katso myös muokkaa

Pohjoissaame muokkaa

Aakkonen muokkaa

v (iso kirjain V)

  1. pienaakkonen, aakkosten 28. kirjain

Katso myös muokkaa


Ruotsi muokkaa

Lyhenne muokkaa

v

  1. väg(en): tie

Tšekki muokkaa

Prepositio muokkaa

v

  1. (paikasta) -ssa, -lla (+ lokatiivi)
    On je v divadle. – Hän on teatterissa.
    v zásuvce – lipastossa
    ve sklepě – kellarissa
    krásná žena v bílých šatech – kaunis nainen valkoisessa mekossa
  2. (ajasta) -lta (+ akkusatiivi, kuukaudesta + lokatiivi)
    V šest hodin. – Kello kuudelta.
    v pátek – perjantaina
    v roku 2009 – vuonna 2009
    v lednu – tammikuussa
    v televizi dnes večer – televisiossa tänä iltana
  3. jollain kielellä (+ lokatiivi)
    v angličtině – englanniksi

Huomautukset muokkaa

  • muodossa ve f:llä, v:llä ja w:llä alkavien sanojen ja konsonanttiklusterien edellä

Viitteet muokkaa

  1. Kari Suomi & Juhani Toivanen & Riikka Ylitalo: Fonetiikan ja suomen äänneopin perusteet, s. 168. Helsinki: Gaudeamus, 2006. ISBN 951-662-975-X.