Suomi muokkaa

Verbi muokkaa

naputtaa (53-C) (taivutus[luo])

  1. näppäillä, taputella
    Lääkäri naputti tietokoneensa näppäimistöä mietteliään näköisenä.
    En voinut sietää, kun hän yhtäjaksoisesti naputti kynällä pöytää.
  2. (puhekieltä) valittaa, kritisoida
    Heikkisen täti se aina jaksaa naputtaa meidän likaisista kengistä.

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈnɑput̪ːɑːˣ/
  • tavutus: na‧put‧taa

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Johdokset muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa