Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

nimenhuuto

  1. tilaisuus tai toimenpide, jossa huudetaan yksi kerrallaan henkilöiden nimet ja kirjataan paikalla oleviksi ne, jotka vastaavat
    Nimenhuutoon tuhrautui aina puolet oppitunnista.
    Nimenhuudossa merkitään poissa oleviksi edustajat Ala-Nissilä, Hassi, Hautala, Kemppainen, Markkula, Pokka, Rauramo ja Salolainen.

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈnimenˌhuːt̪o/
  • tavutus: ni‧men‧huu‧to

Etymologia muokkaa

yhdyssana osista nimi (genetiivi) ja huuto

Käännökset muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa