Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

nuorimies (51)

  1. (usein puhuttelusanana) iältään nuorehko mieshenkilö, nuorukainen; nuori mies
    Ryhdistäydykää, nuorimies!
    Reippaasta pojasta kasvoi aikaansaava nuorimies.
  2. poika
    Kas, nuorimieshän on oppinut jo kävelemään!

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈnuo̯riˌmie̯s/
  • tavutus: nuo‧ri‧mies

Etymologia muokkaa

yhdyssana sanoista nuori ja mies

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa