nykyaika

Suomi

Substantiivi

nykyaika (9-D)

1. parhaillaan kuluva ajanjakso, aika menneen ja tulevan välillä

Ääntäminen

• IPA: /ˈnykyˌɑi̯kɑ/
• tavutus: ny‧ky‧ai‧ka

Etymologia

yhdyssana sanoista nyky- ja aika

Käännökset

1. ajanjakso menneen ja tulevan välillä

englanti: modern era, modern period, modern times, today (erit. adjektiivisena of today) portugali: atualidade f. tšekki: současnost f.

unkari: jelenkor venäjä: современность f.

Liittyvät sanat

• uusi aika

Johdokset

• substantiivit: nykyaikaisuus

Aiheesta muualla

• nykyaika Kielitoimiston sanakirjassa
• nykyaika Tieteen termipankissa