| Taivutus
|
| ind. prees. y. 3. p. |
obliegt
|
| ind. imperf. y. 3. p. |
oblag
|
| part. perf. |
oblegen
|
| apuverbi |
haben
|
obliegen
- (ylätyyliä) (d) obliegen olla jkn tehtävä, kuulua jklle
- Ihm obliegt die Sorge für die Familie.
- Huolenpito perheestä on hänen tehtävänsä.
ob- + liegen
