officiarius
Latina
muokkaaSubstantiivi
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
nominatiivi | officiārius | officiāriī |
akkusatiivi | officiārium | officiāriōs |
genetiivi | officiāriī | officiāriōrum |
datiivi | officiāriō | officiāriīs |
ablatiivi | officiāriō | officiāriīs |
officiārius m. (2)
- (keskiajan latinaa) henkilö, jolla on virkatehtävä[1]
Liittyvät sanat
muokkaaViitteet
muokkaa- ↑ Kalevi Koukkunen: Atomi ja missi — Vierassanojen etymologinen sanakirja. Porvoo: WSOY, 1990. ISBN 951-0-16131-4.