omaksua (52) (taivutus[luo])

  1. sisäistää jokin asia

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈomɑkˌsuɑˣ/
  • tavutus: o‧mak‧su‧a

Etymologia

muokkaa

vuonna 1874 käyttöön otettu uudissana[1]

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Johdokset
muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa
  • omaksua Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet

muokkaa
  1. Suomen sanojen alkuperä: Etymologinen sanakirja. 2, L–P. Päätoimittaja Ulla-Maija Kulonen. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 1995. ISBN 951-717-711-9.