omaksuminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaomaksuminen (38)
- teonnimi verbistä omaksua
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | omaksuminen | omaksumiset |
genetiivi | omaksumisen | omaksumisten omaksumisien |
partitiivi | omaksumista | omaksumisia |
akkusatiivi | omaksuminen; omaksumisen |
omaksumiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | omaksumisessa | omaksumisissa |
elatiivi | omaksumisesta | omaksumisista |
illatiivi | omaksumiseen | omaksumisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | omaksumisella | omaksumisilla |
ablatiivi | omaksumiselta | omaksumisilta |
allatiivi | omaksumiselle | omaksumisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | omaksumisena (omaksumisna) |
omaksumisina |
translatiivi | omaksumiseksi | omaksumisiksi |
abessiivi | omaksumisetta | omaksumisitta |
instruktiivi | – | omaksumisin |
komitatiivi | – | omaksumisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | omaksumise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
omaksumis- |