omatahtoinen

Suomi

Adjektiivi

omatahtoinen (38) (komparatiivi omatahtoisempi, superlatiivi omatahtoisin) (taivutus [luo])

1. henkilön itse päättämä seikka, johon ei liity pakottamista tai ohjaamista; omasta tahdosta tapahtuva

   omatahtoinen toiminta

2. oman tahtonsa mukaisesti toimiva, omapäinen

   omatahtoinen lapsi

Ääntäminen

• IPA: /ˈomɑˌt̪ɑht̪oi̯nen/
• tavutus: o‧ma‧tah‧toi‧nen

Etymologia

yhdyssana sanoista oma ja tahtoinen

Käännökset

1. henkilön itse päättämä seikka, johon ei liity pakottamista tai ohjaamista; omasta tahdosta tapahtuva

ruotsi: (omatahtoinen lapsi) ett barn med egen vilja

Aiheesta muualla

• omatahtoinen Kielitoimiston sanakirjassa