oppipoika
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
oppipoika
- käsityöläisammattien alin taso, josta saattoi yletä kisälliksi ja edelleen mestariksi
- yleisesti jonkun seuraaja; aloittelija
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈopːiˌpoi̯kɑ/
- tavutus: op‧pi‧poi‧ka
Etymologia muokkaa
Käännökset muokkaa
1. käsityöläisammattien alin taso, josta saattoi yletä kisälliksi ja edelleen mestariksi
|
|
Liittyvät sanat muokkaa
Aiheesta muualla muokkaa
- oppipoika Kielitoimiston sanakirjassa