Substantiivi

muokkaa

oppi (5-B)

  1. oppimisen tapahtuma prosessin osana
    Oppi on tarpeen tulevaa elämää varten.
    Nummisuutarien koulussa oppi oli yhtä tankkaamista.
  2. oppimisen tulos
    Sain talouskoulusta hyvät opit kotitöihin.
  3. opinkappale

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈopːi/, [ˈo̞pːi]
  • tavutus: op‧pi

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi oppi opit
genetiivi opin oppien
(oppein)
partitiivi oppia oppeja
akkusatiivi oppi;
opin
opit
sisäpaikallissijat
inessiivi opissa opeissa
elatiivi opista opeista
illatiivi oppiin oppeihin
ulkopaikallissijat
adessiivi opilla opeilla
ablatiivi opilta opeilta
allatiivi opille opeille
muut sijamuodot
essiivi oppina oppeina
translatiivi opiksi opeiksi
abessiivi opitta opeitta
instruktiivi opein
komitatiivi oppeine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo opi-
vahva vartalo oppi-
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Johdokset
muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

ammattioppi, ampumaoppi, asemakaavaoppi, atomioppi, eläinoppi, evoluutio-oppi, finanssioppi, hallinto-oppi, harhaoppi, hermotautioppi, humoraalioppi, ihotautioppi, ilmasto-oppi, jalokivioppi, johto-oppi, joukko-oppi, jumaluusoppi, järkeisoppi, karttaoppi, kasvainoppi, kasvatusoppi, kasvioppi, kasvitautioppi, kehitysoppi, kideoppi, kielioppi, kolminaisuusoppi, kombinaatio-oppi, korvatautioppi, kristinoppi, kudosoppi, laskuoppi, lastentautioppi, lauseoppi, lehdistöoppi, liikeoppi, lujuusoppi, lunastusoppi, luomisoppi, luonnonoppi, lämpöoppi, lääkeaineoppi, maanjäristysoppi, maanmittausoppi, menetelmäoppi, merkitysoppi, merkkioppi, metallioppi, metodioppi, miestentautioppi, mittausoppi, moneusoppi, muoto-oppi, naistentautioppi, opetusoppi, opinahjo, opinala, opinhalu, opinkappale, opinkäsitys, opinnäyte, opintie, oppi-isä, oppiaika, oppiaine, oppiaines, oppiarvo, oppihistoria, oppijakso, oppijärjestelmä, oppikirja, oppikoulu, oppikurssi, oppilaitos, oppilause, oppimateriaali, oppimestari, oppimäärä, oppipoika, oppirakennelma, oppiriita, oppisana, oppisisältö, oppisopimus, oppisuunta, oppitodistus, oppitunti, oppituoli, oppivelvollinen, oppivelvollisuus, oppivuosi, paralleelioppi, perusoppi, polveutumisoppi, predestinaatio-oppi, raamatunselitysoppi, rakkaudenoppi, ravinto-oppi, rikostutkimusoppi, rotuoppi, runomittaoppi, runousoppi, rytmioppi, salaoppi, sanaoppi, sanasto-oppi, sisätautioppi, siveysoppi, sointuoppi, soluoppi, sovitusoppi, suutarinoppi, sydäntautioppi, synnytysoppi, sähköoppi, taivutusoppi, taudinmääritysoppi, tautioppi, tavaraoppi, terveysoppi, tiedotusoppi, tieto-oppi, tietojenkäsittelyoppi, tyylioppi, tyyppioppi, uskonoppi, vaakunaoppi, vallanjako-oppi, valo-oppi, valtio-oppi, vanhurskauttamisoppi, virusoppi, värioppi, yhteiskuntaoppi, yli-ihmisoppi, ympäristöoppi, äänioppi, äänneoppi

Idiomit

muokkaa
  • Ei oppi ojaan kaada. Opiskelusta ei ole haittaakaan.
  • Oppia ikä kaikki. Käytetään, kun kannustetaan jotakuta hankkimaan lisää tietämystä tai kun halutaan osoittaa, että keskustelussa on tullut esiin puhujaa yllättänyt uusi tieto.
  • ottaa opiksi välttää jatkossa tekemästä samaa virhettä

Aiheesta muualla

muokkaa
  • oppi Kielitoimiston sanakirjassa
  • Artikkeli 1164 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa

oppi

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin yksikön 3. persoonan muoto verbistä oppia