oppi

Suomi

Substantiivi

oppi (5-B)

1. oppimisen tapahtuma prosessin osana

   Oppi on tarpeen tulevaa elämää varten.

   Nummisuutarien koulussa oppi oli yhtä tankkaamista.

2. oppimisen tulos

   Sain talouskoulusta hyvät opit kotitöihin.

3. opinkappale

Ääntäminen

• IPA: /ˈopːi/, [ˈo̞pːi]
• tavutus: op‧pi

Käännökset

1. se, että oppii

englanti: learning

ranska: apprentissage m., étude f.

2. mitä opitaan

Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. Huomaa, että voit lisätä vieraskielisiä käännöksiä vain suomenkielisille sanoille. Etsi käännöksiä: tänne viittaavat sivut, englanninkielinen Wikisanakirja.

3. opinkappale

Ks. opinkappale

Liittyvät sanat

dogmi, oppia, oppiminen, oppineisuus, oppinut, opetus, opinkappale, oppivainen, tieto, tietous, tietämys, tuntemus, viisastuminen, viisaus

Johdokset

• adjektiivit: opillinen, oppilas, -oppinen
• substantiivit: opisto

Yhdyssanat

ammattioppi, ampumaoppi, asemakaavaoppi, atomioppi, eläinoppi, evoluutio-oppi, finanssioppi, hallinto-oppi, harhaoppi, hermotautioppi, humoraalioppi, ihotautioppi, ilmasto-oppi, jalokivioppi, johto-oppi, joukko-oppi, jumaluusoppi, järkeisoppi, karttaoppi, kasvainoppi, kasvatusoppi, kasvioppi, kasvitautioppi, kehitysoppi, kideoppi, kielioppi, kolminaisuusoppi, kombinaatio-oppi, korvatautioppi, kristinoppi, kudosoppi, laskuoppi, lastentautioppi, lauseoppi, lehdistöoppi, liikeoppi, lujuusoppi, lunastusoppi, luomisoppi, luonnonoppi, lämpöoppi, lääkeaineoppi, maanjäristysoppi, maanmittausoppi, menetelmäoppi, merkitysoppi, merkkioppi, metallioppi, metodioppi, miestentautioppi, mittausoppi, moneusoppi, muoto-oppi, naistentautioppi, nimitysoppi, opetusoppi, opinahjo, opinala, opinhalu, opinkappale, opinkäsitys, opinnäyte, opintie, oppiaika, oppiaine, oppiaines, oppiarvo, oppihistoria, oppi-isä, oppijakso, oppijärjestelmä, oppikirja, oppikoulu, oppikurssi, oppilaitos, oppilause, oppimateriaali, oppimestari, oppimäärä, oppipoika, oppirakennelma, oppiriita, oppisana, oppisisältö, oppisopimus, oppisuunta, oppitekoinen, oppitodistus, oppitunti, oppituoli, oppivelvollinen, oppivelvollisuus, oppivuosi, paralleelioppi, perusoppi, polveutumisoppi, predestinaatio-oppi, raamatunselitysoppi, rakkaudenoppi, ravinto-oppi, rikostutkimusoppi, rotuoppi, runomittaoppi, runousoppi, rytmioppi, salaoppi, sanaoppi, sanasto-oppi, sisätautioppi, siveysoppi, sointuoppi, soluoppi, sovitusoppi, suutarinoppi, sydäntautioppi, synnytysoppi, sähköoppi, taivutusoppi, taudinmääritysoppi, tautioppi, tavaraoppi, terveysoppi, tiedotusoppi, tietojenkäsittelyoppi, tieto-oppi, tyylioppi, tyyppioppi, uskonoppi, vaakunaoppi, vallanjako-oppi, valo-oppi, valtio-oppi, vanhurskauttamisoppi, virusoppi, värioppi, yhteiskuntaoppi, yli-ihmisoppi, ympäristöoppi, äänioppi, äänneoppi

Idiomit

• Ei oppi ojaan kaada. Opiskelusta ei ole haittaakaan.
• Oppia ikä kaikki. Käytetään, kun kannustetaan jotakuta hankkimaan lisää tietämystä tai kun halutaan osoittaa, että keskustelussa on tullut esiin puhujaa yllättänyt uusi tieto.
• ottaa opiksi välttää jatkossa tekemästä samaa virhettä

Aiheesta muualla

• oppi Kielitoimiston sanakirjassa
• oppi Tieteen termipankissa
• oppi Suomen etymologisessa sanakirjassa
• Artikkeli 1164 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa

Verbi

oppi

1. (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin yksikön 3. persoonan muoto verbistä oppia