SuomiMuokkaa

SubstantiiviMuokkaa

oppia

  1. (taivutusmuoto) yksikön partitiivimuoto sanasta oppi

VerbiMuokkaa

oppia (61-B) (taivutus[luo])

  1. omaksua uutta tietoa tai uusi taito
    Opin nopeasti uusia kieliä.
    Opin ajamaan polkupyörällä neljävuotiaana.
    En opi tuota temppua ikinä.

ÄäntäminenMuokkaa

  • IPA: /ˈopːiɑˣ/
  • tavutus: op‧pi‧a

KäännöksetMuokkaa

Liittyvät sanatMuokkaa

JohdoksetMuokkaa
YhdyssanatMuokkaa

oppimiskyky, oppimispeli, oppimisvaikeus

Aiheesta muuallaMuokkaa

  • oppia Kielitoimiston sanakirjassa