taito

Katso myös: Taito

Suomi

Substantiivi

taito (1-F)

1. henkinen tai ruumiillinen kyky tehdä jtk

Ääntäminen

• IPA: /ˈt̪ɑi̯t̪o/
• tavutus: tai‧to

Huomautukset

• Kun sanasta muodostetaan yhdyssana kielen genetiivimuodon kanssa ja loppuun lisätään johdin -inen, yhdyssanan merkitys on ’ko. kieltä osaava’.

puolan~inen puolan kieltä osaava

Etymologia

verbistä taitaa suffiksilla -o

Käännökset

1. henkinen tai ruumiillinen kyky tehdä jtk

englanti: skill, ability puola: umiejętność f. ranska: compétence f., habilité f.

ruotsi: färdighet saksa: Fähigkeit f. venäjä: навык (navik) m., умение (umenie) n.

Liittyvät sanat

• kyky
• osaaminen
• taitaa
• taitaja
• taitaminen
• taituri

Johdokset

• substantiivit: taitamattomuus, taitoisuus
• adjektiivit: taidokas, taidollinen, taidoton, taitoinen

Yhdyssanat

ajotaito, ammattitaito, erätaito, esiintymistaito, esitystaito, ilmaisutaito, insinööritaito, johtamistaito, järjestelytaito, kansalaistaito, keittotaito, keskustelutaito, kielitaito, kirjapainotaito, kirjoitustaito, kuvaamataito, kuvaamistaito, kädentaito, käsityötaito, laulutaito, lentotaito, lukutaito, matkimistaito, merenkulkutaito, perustaito, piirustustaito, puhetaito, ruoanlaittotaito, sisälukutaito, soittotaito, sotataito, taidonnäyte, taistelutaito, taitoaine, taitokeino, taitolaji, taitolento, taitolentäjä, taitoliike, taitoluistelu, taitomerkki, taitoniekka, taitopeli, taitoratsastus, taitosuoritus, taitotaso, taitotemppu, taitoteos, taitotieto, taitotyö, taitouinti, taitovirhe, taitovoimistelu, tietotaito, toistaitoinen, uimataito, valtiomiestaito, väittelytaito

Aiheesta muualla

• taito Kielitoimiston sanakirjassa