toistaitoinen

Suomi

Adjektiivi

toistaitoinen (38) (komparatiivi toistaitoisempi, superlatiivi toistaitoisin) (taivutus [luo])

1. taidoton, taitamaton
2. (murteellinen) vajaakykyinen

Ääntäminen

• IPA: [ˈtoisˌtɑitoinen]

Tavutus

• tavutus: tois‧tai‧toi‧nen

Etymologia

• yhdyssana sanoista tois-, taito ja -inen

Käännökset

1. taidoton

Ks. taidoton

2. vajaakykyinen

Ks. vajaakykyinen

Aiheesta muualla

• toistaitoinen Kielitoimiston sanakirjassa