Substantiivi

muokkaa

osaaminen (38)

  1. se, että osaa jotakin, opitun hallitseminen
    Suomessa on maailmanluokan osaamista.

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈosɑːˌminen/
  • tavutus: o‧saa‧mi‧nen

Etymologia

muokkaa

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi osaaminen osaamiset
genetiivi osaamisen osaamisten
osaamisien
partitiivi osaamista osaamisia
akkusatiivi osaaminen;
osaamisen
osaamiset
sisäpaikallissijat
inessiivi osaamisessa osaamisissa
elatiivi osaamisesta osaamisista
illatiivi osaamiseen osaamisiin
ulkopaikallissijat
adessiivi osaamisella osaamisilla
ablatiivi osaamiselta osaamisilta
allatiivi osaamiselle osaamisille
muut sijamuodot
essiivi osaamisena
(osaamisna)
osaamisina
translatiivi osaamiseksi osaamisiksi
abessiivi osaamisetta osaamisitta
instruktiivi osaamisin
komitatiivi osaamisine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo osaamise-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
osaamis-

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Vastakohdat
muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

erikoisosaaminen, ikäosaaminen

Aiheesta muualla

muokkaa