Substantiivi

muokkaa

taituri (6)

  1. jossakin erittäin taitava henkilö

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈt̪ɑi̯t̪uri/
  • tavutus: tai‧tu‧ri

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi taituri taiturit
genetiivi taiturin taiturien
taitureiden
taitureitten
partitiivi taituria taitureita
taitureja
akkusatiivi taituri;
taiturin
taiturit
sisäpaikallissijat
inessiivi taiturissa taitureissa
elatiivi taiturista taitureista
illatiivi taituriin taitureihin
ulkopaikallissijat
adessiivi taiturilla taitureilla
ablatiivi taiturilta taitureilta
allatiivi taiturille taitureille
muut sijamuodot
essiivi taiturina taitureina
translatiivi taituriksi taitureiksi
abessiivi taituritta taitureitta
instruktiivi taiturein
komitatiivi taitureine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo taituri-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia

muokkaa

verbi taitaa + johdin -uri

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Synonyymit
muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa